Outoa – suomalainen elokuva


Written by on Friday, September 24, 2010

Elokuva on kenties monimuotoisin, mielenkiintoisin, kallein ja populaarein taiteen muoto. Se yhdistää yhdellä kertaa kuvataidetta, näyttelijäntaidetta, kirjoitustaidetta, musiikintaidetta, elämäntaidetta ja kansantaidetta. Siihen voidaan upottaa lähes kaikenlaiset taiteen muodot ja sovitukset. Kaikista mahdollista taiteen muodoista se on yksi niistä suosituimmista.

Suomalainen elokuva käy tässä taiteenmuodon kentässä omaa debattiansa. Yksinkertainen selitys suomalaisesta elokuvan tasosta olisi se, että huono itsetunto estää meitä suomalaisia tekemästä elokuvia, jotka kumpuavat meidän oikeasta kokemuksesta. Samasta syystä me ylituotamme elokuvat sellaisiksi, ettei niistä tykätä enää ulkomailla.

Tänään ilmestynyt Helsingin Sanomat sisältää jutun, jossa pohditaan suomalaista elokuvaa ja sen mahdollisuuksia menestyä kotimaisesti ja kansainvälisesti. Kansainväliseen menestykseen tuntuisi avaimena olevan outous. Ikävä kyllä tämä samainen outous taitaa estää elokuvan kotimaisen menestyksen. Suomalaiset eivät käy katsomassa itsestään kertovia outoja elokuvia, koska mikään ei taida olla ahdistavampaa kuin nähdä itsestään sellaisia kuvia, joita ei itsestään halua nähdä. Siksi suomalaiset kassamenestyselokuvat ovat helposti sisällötöntä jenkkityylisesti tuotettua pumpulia, jotka eivät taas ulkomaisia elokuvan kuluttajia kiinnosta pätkääkään.

Dilemma on kova. Suhteutettuna Suomen viisi miljoonaiseen kansaan elokuvan tekemisen tasohan on oikeasti hyvä. Realiteetit kannattaa kuitenkin tunnustaa. Molempia ei ole helppo saada yhtäaikaa, ulkomaailmaa kiinnostavaa outoutta ja sisämarkkinoita kiinnostavaa jenkkikarkkia.

Totuus kuitenkin on, että sisältö on loppujen lopuksi se mikä ratkaisee, viihteessäkin. Jos tuotannoissa keskityttäisiin enemmän tekemään juttuja lähtökohtaisesti sisäisestä intentiosta päin, eikä laskelmallisista lähtökohdista, niin lopputulos ei voi olla väärä. Ainakin se kertoo meille jotakin todellista tästä maailmasta ja meistä itsestämme, vaikka emme sitä ensi istumalta tajuaisi.

Tässä ohessa on Suomen asettaman Oscar – ehdokkaan traileri. Katsottuaan sen, voi jokainen miettiä sitä häpeämistään tai ylpeyttään, jota edustamansa kansallinen kulttuuri voi meillä maailmalla herättää.

About the author