Tässä pieni  markkinoinnin oppitunti ja case-esimerkki.

(vinkki: jos haluat vaan pienen seikkailun tietokoneesi ääressä, klikkaa seikkailu käyntiin ja koko näyttöön postauksen lopusta ja ohita tämä tilanteen analysointi)

Uudessa Seelannissa toimii hieno pizzaketju, Hell Pizza. Minä ainakin uskon, että se on hieno ketju ja aion mennä pizzalle heti seuraavan kerran kun käyn down underissa. Kyseinen pizzaketju on tehnyt aivan mahtavan markkinointikampanjan.

Miksi se toimii:
- väkevä ja mielenkiintoinen teema
- sosiaaliset media hyvin käytössä
- markkinoinnista on tehty niin mielenkiintoista, että ihminen yksinkertaisesti vain haluaa viettää aikaa sen kanssa
- interaktiivisuus
- vahva tarina (sekä yrityksen historia että tämä YouTubeseikkailu)
- uudenlainen tapa käyttää videoita markkinoinnissa

Ja tästä itse seikkailuun. Olkaa hyvät!

“Lotto on ylimääräinen vero niille jotka eivät ymmärrä tilastoja ja todennäköisyyksiä!” Näin kaverini kerran laukoi mielipiteensä. Itse en ole koskaan yhtään lottoriviä palauttanut, joten pystyn allekirjoittamaan kyseisen väittämän. Se sai minut silti ihmettelemään, miten tämä traditio saa naulittua Suomen kansan joka lauantai-ilta television ääreen odottamaan, toivomaan ja kenties unelmoimaan.

Jokainen suomalainen lottoaa keskimäärin 96 euroa vuodessa. Jos sinun pitäisi joka vuosi laittaa 96 euroa urheilun, kulttuurin ja nuorison tukemiseen ja samalla sinulle luvattaisiin alle 1 : 15 000 000 todennäköisyydellä suurta rahamäärää, kuulostaisiko se vedätykseltä?

En aio tähän väliin kertoa sitä, miten hyvin lottovoittajille keskimäärin menee 5 vuotta lottopotin jälkeen. Se voisi olla liian masentavaa. Jos ette siis tiedä niin yleensä ihmiset hupuloivat rahat melko tehokkaasti ja päätyvät tyhjätaskuiksi. Muutaman vuoden päästä he ovat onnettomia ja paljon huonommassa asemassa kuin ennen suurta lottovoittoa. Oho – näköjään vahingossa kerroinkin tuon kaiken. Sori.

Onko onnistuminen sattuman kauppaa? Muistaako joku vielä sen tv-shopin huipputuotteen, joka osasi ennustaa todennäköisimpiä voittorivejä? Jotenkin tilastollisesti se kalkuloi kaikki historian voittorivit ja osasi kertoa parempia voittonumeroita. Siis täh?

Toisaalta pohdin, onko Lotossa kyse edes voittamisesta. Ulkopuolisen silmistä katsottuna kyseessä on koko kansan kollektiivinen pettymyksen kokemus jokaisessa kodissa perheen saunailtana. Ei voittoa – ei tänäänkään.

Olisiko tämä perjantai 13. hyvä päivä lotota? Mikä olisi onnen voittokerroin?

Infografiikka – mitä se on ja mihin sitä voi käyttää?

Avataanpa sana pienempiin osiin:

Info on tietoa. Wikipediaa avittaa määrittelemisessä näin: “Informaatio on viesti, jonka merkityksen vastaanottaja on tulkinnut”

Grafia (grafiikka) taas viittaa visuaaliseen tapaan esittää asioita (kuvio, piirros, kaavio).

Infografia on asioiden havainnollistamista, kuvittamista, jäsentämistä, vertaamista, selittämistä tai selkiyttämistä. Se voi olla sekä kuvaa että videota. Sillä voi asettaa asiat niiden vaatimiin perspektiiveihin.

Ja miksi jaksan innostua tästä? Siksi, että jos Punahilkka olisi näytetty minulle pienenä seuraavassa muodossa, olisi se varmasti ollut lempisatuni!

Slagsmålsklubben – Sponsored by destiny from Tomas Nilsson on Vimeo.

Ps. Hyvää huomista Jussin päivää kaikille!

Kuvitellaan, että olisit keksinyt uuden teknisen keksinnön, jota kukaan ei vielä tuntisi. Sanotaan, että keksinnön nimi olisi vaikka “Kytkin”. Ryhdyt kaupittelemaan tuotetta ihmisille ja todennäköisesti huomaat, että joudut käyttämään melko paljon aikaasi ja energiaasi kertoaksesi, miten kyseinen tuote toimii. Tuotteen esittelyssä käytetään tämän takia monesti hieman kättä pitempää. Kumpikohan olisi havainnollisempi ja selkeämpi: teksti vai video?

1) teksti

“Kytkinlevy sijaitsee auton vaihdelaatikossa painelevyn ja vauhtipyörän välissä. Se välittää moottorin tuottaman tehon vaihdelaatikolle, tasauspyörästöön ja siitä edelleen renkaille. Kytkinlevyt ovat nopeasti kuluvia osia. Kun kytkinlevyt ovat liian kuluneet, kytkin ei irrota enää kunnolla, ja ajoneuvon ollessa paikallaan vaihde päällä kytkin pohjassa ajoneuvo liikkuu hieman eteenpäin.”

Lataa koko pdf-esite tästä

2) video

Tarkoitukseni tässä blogikirjoituksessa ei tietysti ollut kertoa kytkimen toiminnasta vaan saada teidät pohtimaan seuraavaa:

Jaksoitko ladata pdf:n? (jota ei tällä kertaa edes tarvinnut ladata koneelle)
Luitko koko esitteen? Ymmärsitkö miten kytkin toimii?
Katsoitko videon? Loppuun asti? Havainnollistiko se hyvin kytkimen toiminnan?

Mitä tästä opimme:

- Kukaan ei jaksa ladata pdf-tiedostoa tai jaksa etsiä tietoa sieltä
- Video kertoo havainnollisemmin teknisen tuotteen toiminnallisuuden (verrattuna kuviin, saati sitten pelkkään tekstiin)
- Liian pitkää videota ei jaksa erkkikään katsoa. Minuutti voi tuntua joskus lyhyeltä ajalta, mutta hektiselle netin selaajalla se voi olla ikuisuus

Kun joku kysyy sinulta jotain, mitä teet? Vastaat? Sehän vaikuttaa loogiselta, mutta katsotaanpa tilannetta hidastettuna ja mietitään, mitä tämä tarkoittaa oppimisen ja ymmärtämisen kannalta.

Vanhassa ja yksinkertaisessa maailmassa (yhtään kärjistämättä) oli kysymys ja siihen vastaus. Tarkoituksena oli jakaa tietoa tai varmistaa, että tieto oli kaikkien päässä.

Nykyajan asiantuntijamaailmassa kyse ei kuitenkaan ole tietämisestä vaan ymmärtämisestä. Etenkään “miksi” ja “miten” -alkuiset kysymykset eivät vaadi vastausta vaan pohdintaa. Nykyään ei ole kysymyksiä vaan monimutkaisempia ongelmia ja niihin ratkaisuja, jotka vaativat ymmärrystä.

Havainnollistetaanpa tilannetta parilla skenaariolla:

Johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa:

- vastausmoodi:
–> pomo pyytää alaista tekemään jonkun asian
–> alainen kysyy, miksi näin tehdään
–> pomo kertoo, miksi näin tehdään
–> alainen tekee, koska häntä on pyydetty

- pohdintamoodi:
–> pomo pyytää alaista tekemään jonkun asian
–> alainen kysyy, miksi näin tehdään
–> pomo ei vastaa kysymykseen, vaan kysyy, miksi tämä asia on alaisen mielestä tärkeä…
Mitä tapahtui? Työntekijä joutuu työstämään tehtävän asian merkityksiä omassa päässään ja vastaamaan pomolleen, miksi se on tärkeää. Näin hän ymmärtää asian merkityksen ja osaa tarvittaessa perustelemaan sen muillekin. Näin siirryttiin tietämisestä ymmärtämiseen.

Sama pätee esimerkiksi myyntiin:

- vastausmoodi: myyjä kertoo, miksi hänen myymänsä tuote on hyvä ja miksi se soveltuu hyvin asiakkaalle

- pohdintamoodi: myyjä kysyy asiakkaalta, miten hän käyttäisi tätä tuotetta, miksi se olisi asiakkaalle sopiva ja mitä hyötyjä hän siinä näkee. Näin asiakas osaa myös perustella ostopäätöksensä omassa organisaatiossaan.

Eiköhän olisi aika siirtyä pelkästä tietämisestä ymmärtämiseen ja merkityksiin – ja vastaamisesta pohtimiseen